Helsingin Shakkiklubi - Helsingfors Schackklubb

Maaliskuun viimeisenä viikonloppuna pelattiin Shakkiareenalla nuorten pikapelin Suomen mestaruuskilpailut, lauantaina joukkue ja sunnuntaina henkilökohtaiset kilpailut. Joukkuekilpailussa ei Klubilla ollut vielä joukkuetta, mutta henkilökohtaisissa kilpailuissa pelasivat Leo Huang (U16), Axel Eerola (U14) ja Emil Reunanen (U8). Emil pelasi hienosti ja tuli toiseksi tasapistein voittajan kanssa 8½/10, keskinäinen peli ratkaisi voiton MatSK:n Vihan Velagapudille. Alla kuvissa Emil punaisessa paidassa.

U8 tulokset: http://chess-results.com/tnr428019.aspx?lan=18&art=4
U14: http://chess-results.com/tnr428031.aspx?lan=18
U16: http://chess-results.com/tnr428023.aspx?lan=18&art=1

Yrjönkadulla G Livelabissa William Suvanne Chess’N Jazz konsertti blixtiturnauksin.

HSK järjesti nopean shakin turnauksen Shakkiareenalla 20.1.2019. Mukana oli 32 pelaajaa. Turnauksen voitti Jere Lindholm hienolla tuloksella 6,5/7.

Peliaika 20 minuuttia + 10 sekuntia jokaiseen siirtoon.

Tulokset

1935 – 2018

Shakkijohtaja loi Klubiin joukkuehengen

Pitkäaikainen shakinpelaaja ja järjestöaktiivi Erkki Aaltio menehtyi 4. joulukuuta 2018 Helsingissä. Vaikka Aaltio on poistunut shakkilaudalta, hänen elämäntyönsä Suomen shakinharrastajien keskuudessa elää.

Erkki Aaltio syntyi Hangossa 16. syyskuuta 1935 perheen ainoana poikana. Hänellä oli kaksi vanhempaa sisarta Leena-Maija ja Kirsti, joten kuopuksella oli kotona monta hoivaajaa. Perheen isä toimi ruotsinkielisen Tenalan (Tenhola) nimismiehenä. Vienankarjalaista sukua oleva äiti kuului tunnettuun Sofronoffien kauppiassukuun, josta osa käytti suomalaista nimeä Sovero. Vuonna 1939 Aaltion isä nimitettiin Tikkurilan nimismieheksi ja perhe muutti Helsingin pitäjän vilkkaaseen asemakeskukseen pääradan varrelle.

Erkki Aaltion lapsuus ja kansakoulu osuivat sotavuosiin. Perhe sai kokea Helsingin pommitusten kauhut, koska Tikkurila oli tärkeänä rata-asemana usein viholliskoneiden kohteena. Sodan jälkeen Aaltio aloitti oppikoulun Keravan yhteiskoulussa. Koulumatkat kuljettiin junalla, joten koululaisten päivät olivat todella pitkiä. Aaltio kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1954. Armeijan ja RUK:n jälkeen hän aloitti opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa ja valmistui ekonomiksi 1959. Kauppakorkeakoulun kursseilla ja oppilaskunnan riennoissa Aaltio tutustui viipurilaiseen Ritva Suokkaaseen, joka erikoistui valmistuttuaan kauppakirjeenvaihtoon ja pääsi opettajaksi juuri perustettuun Helsingin sihteeriopistoon. Ritva ja Erkki vihittiin avioliittoon vuonna 1966.

Työuransa Aaltio aloitti Keravajoen varrella sijaitsevassa Oy Schildt & Hallberg Ab:n maali- ja tapettitehtaan taloushallinnossa vuonna 1959. Yrityksestä kasvoi nopeasti Tikkurila Oy, joka on nykyisin kansainvälinen maalien valmistamisen suuryhtiö. Aaltio siirtyi Väritukun kautta Tukkupartin talousjohtajaksi. Sieltä Aaltio jäi eläkkeelle vuonna 1996, kun Kesko järjesteli Tukon piirissä toimineita yhtiöitä.

Yli 50 vuotta kestäneen avioliittonsa aikana Erkki ja Ritva harrastivat aktiivisesti kulttuuria ja matkustivat paljon muun muassa Suomen naapurimaissa ja Keski-Euroopassa. Etenkin Kauppakorkeakoulun kurssiseniorien matkat olivat heille mieluisia tapahtumia. Molemmat myös lukivat runsaasti, varsinkin ruotsinkielistä kirjallisuutta. Aaltion ylivoimaisesti tärkein harrastus oli kuitenkin shakki. Ritvan mukaan Erkin elämässä suurin asia oli shakki, ja sen jälkeen tuli hyvin pitkä väli ennen kuin muut harrastukset ja ihmiset pääsivät mukaan kuvaan.

Erkki Aaltion nuoruudessa 1950‑luvulla shakki eli Suomessa kukoistuskauttaan ja nousi suosituksi peliksi koulupoikien keskuudessa. Aaltio oppi pelin alkeet isältään, joka vei poikansa Helsingin Shakkiklubin HSK:n peli-iltoihin. Niiltä vuosilta oli peräisin Aaltion kaunein shakkisaavutus: Nuorten SM-turnauksen hopeamitali vuodelta 1955. Aaltion kehitys shakissa oli nopeaa ja jo parissa vuodessa hän saavutti mestariehdokkaan arvon. Hän pelasi eri turnauksissa tiukkoja otteluja muun muassa Ilkka Kangon, Allan Kiviahon, Erkki Sahlbergin ja Torvald Permanin kanssa.

Tultaessa 1960‑luvulle HSK eli maan vanhimpana shakkikerhona voimakkaan nousujohteista aikaa. Eero Böök nimitettiin klubin puheenjohtajaksi vuonna 1963, ja hän kutsui Aaltion mukaan hallitukseen. Siitä alkoi Erkki Aaltion 40‑vuotinen hallitusjakso, josta viimeiset 35 vuotta 1969–2004 hän toimi HSK:n puheenjohtajana.

Puheenjohtajakaudellaan Aaltio tukeutui vahvoihin järjestöaktiiveihin Vilho Palomaahan ja Pekka Palamaahan. Koska HSK nautti laajaa kannatusta muilta kerhoilta, voimakolmikko pystyi vaikuttamaan moniin uudistuksiin. Yhteistuumin he suunnittelivat uuden, suositun turnausmuodon: jokavuotisen joukkueiden Suomen mestaruusturnauksen. Lisäksi he vaikuttivat aktiivisesti pelaajien ratinglaskennan uudistamiseen ja edistivät selo-laskennan käyttöönottoa Fiden ohjeiden mukaisesti. Aaltio kuului myös Suomen Keskusshakkiliiton hallitukseen kymmenen vuotta 1973–1983.

Shakkivaikuttajana Erkki Aaltiolla oli luontainen taito säilyttää vanhaa ja omaksua sopivasti uutta. Hän vaistosi, että maailmanshakki oli demokratisoitumassa ja kilpailujen luonne muuttumassa, kun suuret ikäluokat vyöryivät pelisaleihin. HSK:ssa Aaltio järjesti Tenho Bäckströmin avulla viikonloppu‑ ja klubiturnaukset Santahaminan Aliupseerikerholla. Iso-Roban peliluolassa alettiin pitää yhdessä Gambiitin kanssa korkeatasoisia kerho-otteluja eri luokissa. Lisäksi järjestettiin vuosittain ystävyysturnaus Tukholman vanhimman kerhon Stockholms Shacksällskapetin kanssa.

Aaltio onnistui hankkimaan shakkiturnauksiin myös kansainvälisyyttä ja medianäkyvyyttä, kun HSK allekirjoitti sponsorisopimuksen Helsingin Sanomien kanssa. Vuosina 1981–1986 pelattiin kolme korkeatasoista kansainvälistä HS-turnausta, jotka uutisoitiin näkyvästi. Viimeinen turnaus vuonna 1986 oli samalla klubin 100‑vuotisjuhlakilpailu.

Pelaajana Erkki Aaltion parhaat saavutukset tulivat joukkuekilpailuista, sillä työelämän haasteet rajoittivat hänen mahdollisuuksiaan osallistua henkilökohtaisiin turnauksiin. Sitä vastoin joukkueiden Suomen mestaruuksia hän oli voittamassa kahdesti ja muita mitaleita kuusi kertaa. Pikashakin joukkuekilpailuista HSK:n joukkue, jossa Aaltio pelasi, sai viisi mitalia. Täytettyään 60 vuotta hän osallistui moniin senioriturnauksiin ja saavutti SM-hopeaa vuonna 2004. Varsin riemukas oli Aaltion voittama hopea Itävallan Veldenissä vuonna 2008 seniorijoukkueiden EM-turnauksen 2. pöydällä. Kirjeshakkia Aaltio pelasi pitkään ja hän saavutti siinä kaksi joukkuemestaruutta sekä henkilökohtaisen SM-hopean 1980.

Aaltio säilytti korkean pelitason aivan elämänsä loppuun saakka. Vaikka hän joutui kamppailemaan vaikean sairauden kanssa monen vuoden ajan, hän jaksoi osallistua HSK:n peli-iltoihin ja JSM-otteluihin. Vielä vähän ennen joutumistaan viimeisen kerran sairaalaan marraskuussa 2018 hän pelasi HSK:n joukkueessa. Erkki Aaltio menehtyi 4. joulukuuta 2018 Suursuon sairaalassa Helsingissä.

Uransa aikana Erkki Aaltio palkittiin kaikilla kotimaisilla shakin ansiomerkeillä. Hänestä tuli HSK:n kunniapuheenjohtaja vuonna 2004, ja vuonna 2006 hän sai Shakkiliiton kultaisen ansiomerkin. Aaltio oli kaikissa tehtävissään esimerkillinen joukkuehengen luoja, joka aina ajatteli sekä klubin että suomalaisen shakin etua. Hänessä klubi menetti myös pyyteettömän mesenaatin, joka auttoi pelaajia monin tavoin.

Petri Saharinen

Download (PDF, 198KB)

Download (PDF, 201KB)

Kerhomme pitkäaikainen puheenjohtaja ja kunniapuheenjohtaja menehtyi 4.12.2018.

Toivomme kaikkien osallistuvan ihmisketjuun Lapinlahden sairaalan ympärille. Säilytetään Lapinlahti mielen hyvinvoinnin, kulttuurin ja taiteen, sekä kaupunkilaisten yhteistoiminnan paikkana.

Mukana tästä linkista

Helsingin Shakkiklubin pitkäaikainen jäsen Jouko Unhola kuoli lokakuun 29. päivä. Hän pelasi aktiivisesti kolmenkymmen vuoden ajan Klubin joukkueissa. Jouko pelasi Klubin Suomen joukkuemestaruuden voittaneessa joukkueessa 1982. Klubin liigajoukkueessa hän pelasi vuosina 1976 – 2007 yhteensä 66 peliä (+28=9-29), mestarijoukkueen lisäksi kaksi kertaa hopea- ja kolme kertaa pronssijoukkueessa. Jouko nousi mestariehdokkaaksi 1974.

Vuonna 1983 Jouko oli mukana Klubin Euroopan Cupin joukkueessa Belgradissa pelaamassa “Punaista Tähteä” vastaan ollen ainoa koko pisteen ottaja.  Matkalta oheinen Allan Kiviahon muistelo: (ja tarinassa mainittu Joken peli tässä)