Kategoriat
Leo Hällström

Leo Hällström IM MEMORIAM

Leo Hällström
Leo Hällström

Shakkimestari Leo Hällström kuoli 10.4.2014. Hän oli syntynyt 16.6.1936 Terijoella.

Leo voitti ensimmäisen nuorten Suomen mestaruuskilpailun 1955.  Samana vuonna hän oli nuorten MM-kilpailuissa kahdeksas.

Hänestä tuli 1956 Suomen 60. shakkimestari.

Viime vuodet hän pelasi Klubissa vävynsä Petri Kopsan innostamana.

Leon muistoa kunnioittaen Helsingin Shakkiklubi.

 

Petri Kopsa
Tapahtumia shakkiuralla
Peli Hällström – Spasski, Antwerp 1955

Petri Kopsa

Leo Hällström sai 20-vuotiaana shakkimestarin arvon 1956 hyvästä SM-turnaustuloksesta johtuen samana vuonna. Mestariehdokkaan tittelin hän oli saavuttanut jo vuotta aikaisemmin 1955. Tämäkin muuten ensimmäisessä erässä Suomessa, kun järjestelmä vasta tuolloin perustettiin.

Leon shakkiuran kulta-aika alkoi vuonna 1955 jolloin hän voitti kaksi Suomen nuorten (alle 20-v) mestaruutta; keskusshakkiliiton (SKSL) ja Suomen Shakkiliiton (SSL). Tuolloin mestaruudet varmistettiin HSK seurakavereita vastaan viimeisillä kierroksilla; SKSL finaalissa kaatui Erkki Aaltio ja SSL mestaruus ratkesi uusinnassa Allan Kiviahoa vastaan.

Näillä voitoilla saavutettiin oikeus osallistua kolmansiin nuorten MM-kisoihin Belgian Antverpenissä.

Aktiivisen pelaamisen vuoden ajoittuvat aikaan vuosina 1955-1960. Tuolloin Leo pelasi useissa turnauksissa kotimaassa ja edusti Suomea ainakin neljä kertaa ulkomailla. Tulos kansainvälisissä koitoksissa oli varsin vaihtelevaa, mutta niin oli vastuskin kovaa kun ulkomaille lähdettiin.

Vahvuusluvuksi noilta vuosilta Leolle on varovaisesti arvioitu noin 2280 suoritusluku.

Leo osallistui nuorten MM kilpailuihin Belgian Antverpenissä 1955 (turnaus pelattiin kesäaikana 21.7-7.8.1955). Vastuksena muummuassa Boris Spassky ja Lajos Portich. Leo pääsi pelaamaan muutama vuosi myöhemmin myös Suomen shakkimaajoukkueessa Münchenin shakkiolympialaisissa. Kisat järjestettiin lokakuussa  vuonna 1958. Tuolloin Suomen joukkueessa pelasivat seuraavat suuruudet kuin; Kaarle Ojanen, Eero Böök, Matti Rantanen, Aatos Fred, Heikki Koskinen ja Leo Hällström.

Leo osallistui myös shakin SM-kisoihin vuosina -56,-58,-59 ja -60.

Sijoitukset vaihtelivat näissä turnauksissa 5-7 välillä, mutta prosentuaalisen tuloksen pysyessä aina yli 50%. Suomi-Viro maaotteluun hän ehti mukaan vuonna 1959, sekä valittiin pelaamaan Euroopan joukkuemestaruuden alkuerissä Ruotsin Lidingössä 10.-16.1.1960. Muista shakkisaavutuksista mainittakoon Helsingin Mestaruusturnauksen hopea vuodelta 1957.

Tämän jälkeen alkoivatkin tulla yrittäjän ja kolmen lapsen perheen isän velvollisuudet vahvemmin mukaan kuvioihin (Minna -66, Mika -67 ja Maarika -69). Päivät kuluivat kasvihuoneella perheelle elatusta hankkien. Leo ei siis käytännössä  ehtinyt pelaamaan lähishakkia enää 60- luvun alun jälkeen, jolloin hän oli vasta 30-vuotias. Leon kerrotaan myös voittaneen vuonna 1960 ja 1970 Helsingin henkilökohtaisen pikapelimestaruuden, mutta noista turnauksista en ole saanut tulosvahvistusta mistään.

Viimeisen shakillisen esiintymisen Leo teki ennen pitempää pelitaukoa pikashakin joukkue SM-kisoissa Lahdessa vuonna 1971. Sijoitukseksi tuli “vaatimaton” 4. sija Gambiitti toisessa joukkueessa. Tuohon kuuluivat pöytäjärjestyksessä; Kaarle Ojanen, Leo Hällström, Gösta Kvist ja Heikki Koskinen. Tämä oli varsinainen herrasmiesjoukkue, johon Leo kuului ennen shakkiuran varsinaista lopettamistaan. Paluu tapahtui vasta 35-vuoden tauon jälkeen HSK:n riveihin, minun sitten innostamana.

Muihin Leon shakkisaavutuksiin kuuluu 2 kirjeshakin SM-kultaa huippu tuloksilla vuosina 1966 (10,5/13) ja 2012 (12,5/14). Leon kansainvälinen kirjeshakkivahvuus oli 2465 hänen kuollessaan.  Leo jätti myös tällä tuloksella vaikeasti löytävän Suomen ennätyksen, jossa mestaruuksien välissä on ehti kulua kokonaiset 46-vuotta. Lisäksi hän on aina osallistuessaan voittanut.

Mestarin muistoa kunnioittaen.
Petri

Tapahtumia shakkiuralla

 1955 Nuorten ensimmäiset Suomen mestaruuskilpailut; 1. nuorten mestari 4,5/5 (2. Aaltio ja 6. Hall)

 1956 Nuorten MM Antverpen: alkuerä 8/16 (5,5/7), A-finaalissa 8. 2,5/9.

 Suomen mestaruuskilpailut: Yhteensä 4 kertaa 29/52 55,77 %
1956              5.-8.   7/13       mestari Toivo Salo
1958              5.   7,5/13        mestari Kaarlo Ojanen
1959              6.-7.   7/13       mestari Kaarlo Ojanen
1960              7.   7,5/13        mestari Kaarlo Ojanen

Avoin SM 1959:11.-14. 5,5/9

Shakkiolympialaiset München 1958:
21. Suomi: Kaarle Ojanen, Eero Böök, Matti Rantanen, Aatos Fred, Heikki Koskinen ja 6. pöydällä Leo tuloksella 5/10

 Vuonna 1960: 60. suomalainen shakkimestari

Euroopan mestaruuskilpailujen alkuerä Ruotsissa 1960: Ruotsi, Länsi-Saksa, Suomi
yhteensä 4 peliä, mutta nollat kuten aika monella muullakin

Maaotteluja Viroa vastaan 1959, 1960 ja 1961

Suomen Shakkiliiton mestaruuskilpailut 1958:
Keulassa Ojanen ja Aki Lahti. 3.-4. Hällström ja Ilmari Niemelä 4/7, 1960 Leo oli viidentenä

Leo oli mukana Hangon kansainvälisessä turnauksessa 1956. Sen tasavoittajat olivat Bent Larsen ja Matti Rantanen 5,5/7 ja mukana oli kovia suomalaisia ja yksi ruotsalainen. Leo 8. 1,5/7.

 Hällström,Leo – Spassky,Boris V [C55]

Wch U20 final-A Antwerp (7), 05.08.1955
[Petri,Kopsa]

[Analyysit Leon alkuperäisillä kommenteilla ja teksteillä vuodelta 1955 kirjattuna turnauksen jälkeen. Tämä peli on Leon ja Spasskyn toinen kohtaaminen nuorten MM-kisoissa 1955. Alkuerissä Spassky oli voittanut Leon hienosti hyökäten alle 20–siirron. Tässä finaalin pelissä Leo antaa kuitenkin kunnon vastuksen tulevalle shakin maailmanmestarille.(PK)]

1.e4 e5 2.Lc4 Rf6 3.Rf3 Rc6 4.0–0
[Poikkesin tuntemastani teoriasta 0–0 siirrolla, koska halusin päästä erääseen venäläisenpelin muunnelmista. ]
4…Rxe4 5.Rc3 Rf6 [Spasky pelasikin Rf6, vaikka toivoin Rxc3. Tämän jälkeen pelasin ihan omintakeisesti.] 6.d4 e4 7.Re5 d5 8.Lb5 Ld7 [Nyt en osannut laskelmoida tarpeeksi! En huomaa, että f3! on heti hyvä] 9.Lxc6 [9.f3! Rxe5 10.dxe5 Lxb5 11.Rxb5 Rg8 12.Dxd5! Valkea voittaa sotilaan. Tämä muunnelma on siis hyvä ja ehkäpä pelaan näin toistekkin. ] 9…Lxc6 10.f3  [Terä on jo himmennyt.] 10…Le7 11.f4 0–0 12.Le3 Re8?  [Virhe, jolla valkea saa taas virikettä peliinsä.] 13.f5! Lg5 14.Lf4 Lxf4 15.Txf4 Dg5 16.Df1 f6 17.Rg4 Rd6 [Luffisiirto, enkä huomaa ollenkaan sen ansaa. Jos olisin sen nähnyt olisin luultavasti voittanut Te3:lla.] 18.a4 Rxf5 19.Txf5 Dxg4 20.Rxd5 Lxd5 21.Txd5 DQe6 22.Tc5  [Estää moukan etenemisen.] 22…c6 23.Te1 Tfe8 24.Tf5 Tad8 25.c3 Db3 26.De2 Dxa4 27.Tf4 Db5 28.Dxb5 cxb5 29.Tfxe4 Kf7 30.Kf2 Txe4 31.Txe4 Td6 32.Kf3 h6 33.Te2 b4 34.Td2 bxc3 35.bxc3 Tc6 36.Tc2 f5 37.Ke3 b5 38.Kd3 Kf6 39.d5?  [Olisi ehkä ollut joitakin remissi mahdollisuuksia ilman moukan uhrausta. ]   39…Tc5 40.Kd4 Tc4+ 41.Kd3 Ke5 42.Te2+ Kxd5 43.Te7 Tg4 44.Txa7 Txg2 45.Tf7 g6 46.Tb7 

[Pieni virhearviointi Leolta siirroissa 18. ja 39. helpottivat Spasskin tehtävää liikaa. Kuitenkin varsin kelpo esitys itseoppineelta Järvenpääläiseltä shakkimestarilta tulevaa shakin maailmanmestaria vastaan. Spasskyllä oli tässä vaiheessa mukana jo useampi suurmestari tason valmentaja ja myöhemmin vuonna 1969 maailmanmestarina häntä varmaan tuki puoli Neuvostoliittoa. Tästä tasaisempaan kisaan pieni Suomi tuskin pääsi itänaapureitensa vastaan monessakaan kohtaamisessa noina aikoina. Leosaavutti 8:nen sijan, joka on parhaita Suomalaisia saavutuksia kautta aikojen nuorten MM-tasolla. Tony Nybäck 2003 pystyi vastaavaan saavutukseen, hänkin muuten myös kotoisin Järvenpäästä. (PK)]

0–1

Turnauksesta http://suomenshakki.fi/arkisto/SSH_5_1955/ (sivu 19)

Yksi vastaus aiheeseen “Leo Hällström IM MEMORIAM”

Hei!
Ensiksi surunvalitteluni appesi poismenon johdosta.
Hänellä on todella ollut mahtava shakkiura niin lähishakin, pikashakin kuin kirjeshakinkin osalta. Tuskinpa moista uraa on kenelläkään muulla suomalaisella.
Minulla on ollut ilo ja kunnia pelata appesi kanssa kaksi kertaa: toisen hävisin, toisen voitin! Viimeksi mainittu tapahtui vuonna 1966, jolloin appesi voitti kirjeshakin Suomen mestaruuden. Tämä oli mestaruuskisassa hänen ainoa häviönsä. Pelipöytäkirjaa minulla ei valitettavasti ole, ei liioin jäljellä ko. vuoden kirjeshakkilehteä, missä peli julkaistiin. Lehden silloinen päätoimittaja oli Usko Peltonen. Avaus oli espanjalainen. Muistaaksen minä pelasin ko. ottelun valkoisilla, vaikka muistikuvat yli 40 vuoden takaisesta pelistämme ovat todella hämärät!.
Jatkan edelleen pelaamista, vaikka olen todellinen senioripelaaja (86v). Erinomaisen hyvää aivovoimistelua ja dementiantorjuntaa!

Amici sumus, Pauli Hietanen

Vastaa käyttäjälle Pauli Hietanen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *