{"id":3470,"date":"2018-02-27T17:47:43","date_gmt":"2018-02-27T15:47:43","guid":{"rendered":"http:\/\/www.helsinginshakkiklubi.fi\/wp3\/?p=3470"},"modified":"2018-02-27T17:48:58","modified_gmt":"2018-02-27T15:48:58","slug":"kalevan-maljasta-horhammerin-samovaariin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.helsinginshakkiklubi.fi\/wp3\/kalevan-maljasta-horhammerin-samovaariin\/","title":{"rendered":"Kalevan maljasta H\u00f6rhammerin samovaariin"},"content":{"rendered":"<pre>[Petri Saharisen tekem\u00e4 haastattelu julkaistu Suomen Shakissa 2012]<\/pre>\n<p><em>Suomen vanhinta shakkikerhoa, 125-vuotiasta Helsingin Shakkiklubia, johtaa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n vanhin puheenjohtaja, 83-vuotias <strong>Pekka Palamaa<\/strong>. Klubin juhlavuonna kysyimme h\u00e4nen ajatuksiaan ja n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n suomalaisesta shakkiel\u00e4m\u00e4st\u00e4, jota h\u00e4n on seurannut shakkikansan kaapin p\u00e4\u00e4lt\u00e4 puolen vuosisadan ajan.<\/em><\/p>\n<p><strong>Puu-K\u00e4pyl\u00e4n pehtoori<br \/>\n<\/strong>L\u00e4hdimme Pekka Palamaan kanssa haastattelulounaalle h\u00e4nen kotinsa luota Osmontielt\u00e4, aivan K\u00e4pyl\u00e4n syd\u00e4mest\u00e4. Puu-K\u00e4pyl\u00e4 on rakennettu 1920-luvulla, samoihin aikoihin kun Pekka on syntynyt. Ainutlaatuinen puutalomilj\u00f6\u00f6 on menossa laajaan peruskorjaukseen usean vuoden ajaksi. Palamaa oli syyst\u00e4 ylpe\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4net on valittu asukasyhdistyksen edustajaksi yhteiseen rakennuttamisen toimikuntaan, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n asukkaiden toivomukset ja v\u00e4liaikaisj\u00e4rjestelyt ty\u00f6maa-aikana. Vastuullinen luottamusteht\u00e4v\u00e4 vaatii runsaasti vaivann\u00e4k\u00f6\u00e4.<!--more-->Ajoimme eteenp\u00e4in Viikintiet\u00e4 kohti Herttonieme\u00e4, kun Palamaa ryhtyi muistelemaan sota-aikoja. Vuonna 1928 syntynyt Pekka ei joutunut viel\u00e4 asepalvelukseen, mutta koki nuorukaisena sota-ajan j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja velvoittavana ajanjaksona. Aikuistumisen kynnyksell\u00e4 olevan pojan mieli paloi rintamalle, jonka tapahtumia seurattiin tiiviisti. Pekka muisti, ett\u00e4 Viikin Latokartanon p\u00e4\u00e4rakennuksessa toimi sotasairaala, jossa h\u00e4n oli k\u00e4ynyt katsomassa vammoistaan toipuvaa, viisi vuotta vanhempaa Pentti-velje\u00e4\u00e4n. Pentti oli komennettu viel\u00e4 Lapin sotaan, mutta h\u00e4n oli onneksi p\u00e4\u00e4ssyt esikuntateht\u00e4viin eik\u00e4 joutunut taistelujoukkoihin.<\/p>\n<p>Matkamme jatkui Roihupellon l\u00e4pi. Pekka kertoi asuneensa Roihupellossa 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin h\u00e4n toimi sihteerin\u00e4 samaan aikaan Suomen Keskusshakkiliitossa, Shakkiliitossa ja Helsingin Shakkiklubissa. Yhteydenpito tapahtui postin v\u00e4lityksell\u00e4, ja toisinaan Palamaalle saapui niin paljon j\u00e4rjest\u00f6postia, ett\u00e4 posti kannettiin h\u00e4nelle erikseen kotiin. Shakkiliittoihin kuului tuolloin noin 2\u00a0000 harrastajaa, joten postimerkkej\u00e4 sai liimata yhden jos toisenkin.<\/p>\n<p><strong>Hiilimurskilta pelisaleihin<\/strong><br \/>\nAjomatkan p\u00e4\u00e4tteeksi saavuimme Herttoniemen kartanon Wanhaan myllyyn ja asetuimme samaan p\u00f6yt\u00e4\u00e4n, jonka \u00e4\u00e4ress\u00e4 olin keskustellut <strong>Ojasen Kalle<\/strong>n kanssa runsaat kolme vuotta sitten. Pekka Palamaan olemus henki aktiivista otetta. H\u00e4n totesi, ett\u00e4 kuulo oli v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4h\u00e4n haussa, mutta toisaalta ei kai h\u00e4nen kaikkea tarvinnut kuullakkaan \u2013 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 oli se, ett\u00e4 muut kuulivat, mit\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli sanottavaa.<\/p>\n<p>Lounaan aikana Palamaa innostui kertomaan nuoruutensa juoksijaurasta Helsingin Kisa-Veikoissa. H\u00e4n oli perinyt kipin\u00e4n urheiluun ja j\u00e4rjest\u00f6toimintaan is\u00e4lt\u00e4\u00e4n <strong>Armas Palamaa<\/strong>lta, joka toimi ennen sotia olympialaisissa hiihtojohtajana ja sotien j\u00e4lkeen HKV:n ja Py\u00f6r\u00e4ilyliiton puheenjohtajana. Jo juniorina Pekka oli huolestunut HKV:n menestyksest\u00e4 ja kirjoittanut opaskirjasen <em>Nuori HKV:l\u00e4inen<\/em>, joka julkaistiin 1946. Sen ansiosta h\u00e4net nimitettiin 18-vuotiaana HKV:n juniorijaoksen johtoon. Palamaa kuului vuosia HKV:n 4\u00a0x\u00a0400 ja 4\u00a0x\u00a0800 metrin viestijoukkueisiin, ja n\u00e4ilt\u00e4 matkoilta h\u00e4nell\u00e4 on lukuisia SM-mitaleja. Pekan omat enn\u00e4tykset 1950-luvun alun hiilimurskilta olivat 400 metrilt\u00e4 51,4 ja 800 metrilt\u00e4 1.58,0.<\/p>\n<p>Shakin pariin Pekka Palamaa ilmestyi vuonna 1968, kun h\u00e4n asteli Iso-Roban peliluolaan ja sai klubin blixteist\u00e4 tuloksen 3,5\/15 p. Pekan vaimo oli leikannut peli-illan ilmoituksen Hesarista ja ajanut aktiivisen miehens\u00e4 Helsingin Shakkiklubin peli-iltaan rauhoittumaan. Palamaan j\u00e4rjest\u00f6uran merkitt\u00e4v\u00e4 jakso oli my\u00f6s Tapiolan Hongan toimitusjohtajan teht\u00e4v\u00e4, jota h\u00e4n hoiti kuusi vuotta 1980-luvulla.<\/p>\n<p><strong>Liigan lumoa<br \/>\n<\/strong>Shakkikerhossakin Palamaa p\u00e4\u00e4si pian j\u00e4rjest\u00f6aktiivin rooliin. Kun joukkueiden SM-kilpailumuotoa k\u00e4ynnistettiin vuosina 1974\u201376, Pekka Palamaa astui shakkiv\u00e4en tietoisuuteen j\u00e4rjestelytoimikunnan n\u00e4kyv\u00e4n\u00e4 j\u00e4senen\u00e4. Vuonna 1977 h\u00e4n olikin jo Keskusshakkiliiton ja Shakkiliiton\u00a0 hallitusten sihteerin\u00e4 HSK:n luottamusteht\u00e4vien lis\u00e4ksi. Shakin SM-liigaa voi syyst\u00e4 pit\u00e4\u00e4 Palamaan luomuksena \u2013 niin keskeisesti h\u00e4n on sen kehittymiseen vaikuttanut.<\/p>\n<p>Lounasp\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 Pekka esitteli innostuneesti taplitsaa, jonka perusteella h\u00e4n nyky\u00e4\u00e4nkin pystyy valitsemaan HSK:n kuusi joukkuetta jokaiselle kierrokselle. Tyynyliinan kokoisella paperilla oli kaikkien pelaajien plusssat ja miinukset tarkoin taulukoituna. Vaikka klubilla on runsaat 60 aktiivia riveiss\u00e4\u00e4n, joukosta ei ole helppoa koota 36 pelaajaa edustusteht\u00e4viin. Palamaa on kehitt\u00e4nyt tilastoillaan HSK:n joukkueiden valintaprosessista taiteen, joka vaatii seuraajilta syv\u00e4llist\u00e4 perehtymist\u00e4. Pekka itse tuntee mestaritason pelaajien maailman ja aistii heid\u00e4n kulloisenkin pelivireens\u00e4. H\u00e4nen pelaajavalintansa osuvatkin useimmiten oikeaan.<\/p>\n<p>Viime kausina liigajoukkueiden kokoamisessa on ilmennyt my\u00f6s erimielisyyksi\u00e4. Paljon porua synnytt\u00e4nyt ulkomaalaiskiinti\u00f6 sai h\u00e4nelt\u00e4 jyrk\u00e4n tuomion. Palamaa kertoi, ettei n\u00e4e mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 kerhot kahmivat vahvistuksia esimerkiksi Baltiasta tai Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 liigakierroksille. Se ei nosta suomalaisen shakin tasoa, sill\u00e4 vahvistukset pelaavat kesken\u00e4\u00e4n tasapelej\u00e4 ja est\u00e4v\u00e4t nuorten pelaajien esiinmarssin. HSK:n riveiss\u00e4 vuosia pelannut <strong>Robert H\u00fcbner<\/strong> ei kuulu t\u00e4h\u00e4n kaartiin \u2013 onhan Roope maailmanluokan suurmestari ja suuri Suomen yst\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p>Toisena ep\u00e4kohtana Palamaa piti liigan osanottajam\u00e4\u00e4r\u00e4n nostamista 12 joukkueeseen. Pitk\u00e4t pelimatkat sy\u00f6v\u00e4t kerhojen kassaa ja viev\u00e4t kohtuuttomasti pelaajien aikaa. Palamaa ennakoi, ett\u00e4 muutaman vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 joudutaan palaamaan kymmenen joukkueen tasolle. H\u00e4nen k\u00e4sityksens\u00e4 mukaan kerhojen ja Shakkiliiton talous asettaa toiminnan rajat paljon tehokkaammin kuin mitk\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6kikkailut toimikuntien kokouksissa.<\/p>\n<p><strong>Shakkipolitiikan A ja O<br \/>\n<\/strong>Helsingin Shakkiklubin puheenjohtajaksi nousi 1970-luvulla Erkki Aaltio. H\u00e4n veti Palamaan mukaan hallitusty\u00f6skentelyyn vuodesta 1974 alkaen, mist\u00e4 saakka t\u00e4m\u00e4n shakkij\u00e4rjest\u00f6ura on jatkunut jo 38 vuotta. Palamaa toimi aluksi sihteerin\u00e4 14 vuotta, jolloin varapuheenjohtajana oli Vilho Palomaa. Klubin keskuudessa herroja puhuteltiin nimill\u00e4 \u201dA\u201d ja \u201dO\u201d. Jos Pekka soitti, sanottiin, ett\u00e4 puhelimessa oli A, kun taas Palomaa oli O.<\/p>\n<p>Klubin hallituksessa n\u00e4htiin, ett\u00e4 Pekassa piili luontainen kyky j\u00e4rjest\u00f6johtamiseen. Pian Palamaan p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4ksi lankesivat HSK:n kilpailutoiminnan johtaminen ja j\u00e4rjest\u00e4minen \u2013 eik\u00e4 Pekka pid\u00e4tellyt taitojaan. H\u00e4n nousi nopaesti Keskusshakkiliiton ja Shakkiliiton hallitusten sihteeriksi. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Palamaa k\u00e4ytti suomalaisessa shakissa \u201dp\u00e4\u00e4sihteerin\u201d valtaa v\u00e4h\u00e4n samaan tapaan kuin senaikaisessa it\u00e4isess\u00e4 naapurimaassa. Liitoissa ei tapahtunut mit\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, josta Palamaa ei olisi ollut tietoinen.<\/p>\n<p>Pekka muisteli kyseisi\u00e4 aikoja kaipauksella. 1970\u20131980-luvulla Keskusshakkiliiton johdossa vaihtelivat parin vuoden jaksoissa Suomen Shakkiliiton ja Ty\u00f6v\u00e4en Shakkiliiton edustajat. Vaikka kokoukset olivat v\u00e4lill\u00e4 tiukkoja v\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, monet hankalatkin kysymykset junailtiin johdon kesken etuk\u00e4teen. Erityisesti Pekka tunsi kiitollisuutta yhteisty\u00f6st\u00e4 Ty\u00f6v\u00e4en Shakkiliiton <strong>Aarne Suvela<\/strong>n kanssa. Heill\u00e4 oli yhteinen tapaaminen ennen jokaista hallituksen kokousta. Siin\u00e4 he sopivat, miten kukin asia ratkaistaisiin. Kumpikin valmisti oman v\u00e4kens\u00e4 kokoukseen, jotta asiat sujuivat kokouksessa joustavasti. Palamaa kertoi pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 suuressa arvossa my\u00f6s Fiden aluepresidentti\u00e4 <strong>Eero Helme<\/strong>tt\u00e4 ja toteaa yhteisty\u00f6n <strong>Mikko Markkula<\/strong>n ja <strong>Esko Nuutilaisen<\/strong> kanssa olleen saumatonta yli 30 vuoden ajan. Yhteisty\u00f6 on sujunut hyvin my\u00f6s <strong>Osmo S\u00e4rkilahden<\/strong>, <strong>Markku Kososen<\/strong> ja <strong>Veikko Valo<\/strong>n sek\u00e4 tietenkin nuoruuden seurakaverin <strong>Kari Rahkamon<\/strong> kanssa.<\/p>\n<p><strong>Valtakirjavaalien kapellimestarina<\/strong><br \/>\nKlubin historiasta keskustelemisen lomassa Palamaa kaivoi salkustaan yht\u00e4kki\u00e4 otsa rypyss\u00e4 virallisen n\u00e4k\u00f6isen asiakirjan, jonka h\u00e4n levitti p\u00f6yd\u00e4lle.<\/p>\n<p>\u2013 T\u00e4m\u00e4 on oikeastaan v\u00e4h\u00e4n salainen vaalisuunnitelma, jonka laadin syksyll\u00e4 1993 ensimm\u00e4iseen kerhojen kokoukseen, selitti Pekka. Katselin dokumenttia, joka oli t\u00e4ynn\u00e4 kerhojen ja henkil\u00f6iden nimi\u00e4. Niiden per\u00e4ss\u00e4 oli useita plus- ja miinusmerkint\u00f6j\u00e4, joita oli yhdistelty sinipunakyn\u00e4ll\u00e4 ja ynn\u00e4tty monin tavoin. Ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 k\u00e4siss\u00e4ni oli jonkinlainen \u00e4\u00e4nestysplaani, jonka Palamaa oli laatinut etuk\u00e4teen tuohon t\u00e4rke\u00e4\u00e4n kokoukseen.<\/p>\n<p>\u2013 \u00c4\u00e4nestyksiss\u00e4 en erehtynyt kuin kaksi \u00e4\u00e4nt\u00e4, vaikka osallistujia oli toista sataa ja heill\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4 melkein sataviisikymment\u00e4, ylpeili Pekka.<\/p>\n<p>\u00c4\u00e4nestyksen aikaan s\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4 oli, ett\u00e4 yht\u00e4 kerhoa sai edustaa valtakirjalla vain yksi henkil\u00f6. Palamaa oli soittanut kaikki liittoon kuuluvat 123 kerhoa l\u00e4pi ja haalinut klubin pelaajille nipun valtakirjoja, joilla h\u00e4n saattoi ohjailla \u00e4\u00e4nestyksi\u00e4 puheenjohtajien ja hallitusj\u00e4senten vaaleissa. Nuori Joose Norrikin edusti jotakin l\u00e4nsirannikon kerhoa. Kenellek\u00e4\u00e4n ei ollut ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, kuka oli salissa kapellimestarina.<\/p>\n<p>Syksy 1993 oli muutenkin j\u00e4senliitoille j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 aikaa. Keskusshakkiliitosta oli tulossa vuoden 1994 alussa lajiliitto, ja kaikki organisaatiot oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 uudistaa. Ratkaisevassa kerhojen kokouksessa Kalliossa valittiin uudet puheenjohtajat ja koko kahdeksanhenkinen hallitus. Puheenjohtajaksi tuli <strong>Harri Hurme<\/strong> ja varapuheenjohtajaksi Markku Kosonen.<\/p>\n<p>Ymm\u00e4rsin, kuinka valtavan taustaty\u00f6n Palamaa oli tehnyt voidakseen ohjata uuden organisaation haluamaansa suuntaan, suomalaisen shakin todelliseen yhteisty\u00f6h\u00f6n. Sit\u00e4 olivat yritt\u00e4neet 1930-luvun alussa <strong>Ivar H\u00f6rhammer<\/strong>, <strong>Frans Immell<\/strong> ja <strong>Ari Ilmakunnas<\/strong>, mutta vasta tuolloin 1990-luvulla yhteisty\u00f6 saatiin kest\u00e4v\u00e4\u00e4n formaattiin.<\/p>\n<p><strong>Shakkidokkari<\/strong><br \/>\nPalamaan tekem\u00e4 perusty\u00f6 suomalaisen shakkiel\u00e4m\u00e4n dokumentoijana on vertaansa vailla. H\u00e4n on julkaissut viisi j\u00e4rjest\u00f6historiikkia sek\u00e4 <em>Suomen Shakin <\/em>ja Helsingin shakkiolympialaisten erikoisartikkelit. Teoksista laajin on massiivinen <em>Suomen Keskusshakkiliiton historiikki <\/em>(2002). Teosten kirjoittamisen ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ollut valtava: jo Keskusshakkiliiton historiikki vei Pekalta kolmen ja puolen vuoden ty\u00f6n, arviolta 6\u00a0000 ty\u00f6tuntia muiden teht\u00e4vien ohella. Eik\u00f6 jo massiivisen materiaalin l\u00e4pik\u00e4ynti tuottanut hankaluuksia?<\/p>\n<p>\u2013 Niin min\u00e4kin luulin aluksi, nauroi Pekka. \u2013 Mutta kun hain vuonna 1975 Suomen Shakkiliiton arkistomateriaalin Pitk\u00e4-<strong>Heikki Koskiselta<\/strong>, se mahtui hyvin kolmeen muovikassiin. My\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4 ajalta paperim\u00e4\u00e4r\u00e4 on kyll\u00e4 moninkertaistunut.<\/p>\n<p>Yhdenk\u00e4\u00e4n liiton historiikkimateriaali ei ole ollut kattava. Sen vuoksi Palamaan piti k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi ja vertailla my\u00f6s Keskusshakkiliiton, kummankin lajiliiton, Teht\u00e4v\u00e4niekkojen sek\u00e4 Kirjeshakkiliitonkin arkistot historiikkia kootessaan. Kaiken kukkuraksi osa p\u00f6yt\u00e4kirjoista ja tuloksista oli kateissa. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4 voi hyvin verrata salapoliisity\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n<p>Vaikka Palamaan historiikkien taitto on hieman vaikealukuinen ja tilastoihin olisi voinut laatia nykyaikaisempaa grafiikkaa, ne muodostavat lujan perustan kaikelle suomalaisen shakkihistorian tutkimiselle ja kirjoittamiselle. Nuoremman polven tutkijoiden p\u00e4\u00e4teht\u00e4vi\u00e4 on vied\u00e4 Palamaan teokset s\u00e4hk\u00f6iseen muotoon ja integroida niihin 2000-luvun tapahtumat.<\/p>\n<p><strong>Kerhojen kisaveikko<br \/>\n<\/strong>Shakkij\u00e4rjest\u00f6konkari Palamaa kertoi my\u00f6s n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n shakkikerhojen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Helsingin Shakkiliittoa Palamaa piti vanhastaan k\u00e4enpoikasena ja p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun kerhojen kilpailijana. H\u00e4n kuitenkin my\u00f6nsi, ett\u00e4 koska nykyisten kerhojen aktiviteetti on v\u00e4hentynyt, HSL:sta on tullut shakkiel\u00e4m\u00e4n ratkaiseva toimija kilpailujen ja varsinkin koululais- ja nappulashakin organisoijana. Muutto Shakkikodista Shakkiareenalle antaa hyv\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohdan HSL:n toiminnan profiilin nostoon ja kehitt\u00e4miseen Shakkiliiton toiminnalliseksi kentt\u00e4organisaatioksi. Palamaan mielest\u00e4 HSL:lla on nyt etsikkoaika osoittaa lajikelpoisuutensa.<\/p>\n<p>Palamaan n\u00e4kemyksist\u00e4 huokui, ett\u00e4 h\u00e4n vannoo edelleen selke\u00e4n kerhotoiminnan puolesta. Palamaan mielest\u00e4 kaiken shakinpelaamisen perusyksikk\u00f6 on shakkikerho, joka kokoontuu s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja huolehtii j\u00e4senist\u00f6ns\u00e4 pelitaidon kehittymisest\u00e4. H\u00e4n kertoi, ettei arvosta kerhoja, jotka kootaan vain yksitt\u00e4isen turnausohjelman varaan tai joilla ei ole s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 peli-iltaa. Palamaa ei ymm\u00e4rr\u00e4, miten senkaltainen paperikerho voisi luoda yhteishenke\u00e4 tai kasvattaa uutta pelaajapolvea.<\/p>\n<p>Pekka Palamaa on itse onnistunut liittym\u00e4\u00e4n kerhoihin, jotka ovat olleet lajinsa vanhoja valtiaita. Vuonna 1909 perustettu Helsingin Kisa-Veikot on ollut Suomen menestyksekk\u00e4in yleisurheiluseura ja voittanut 52 Kalevan maljaa. Helsingin Shakkiklubi puolestaan on toiminut vuodesta 1886 alkaen ja voittanut shakissa kaiken mahdollisen. Palamaan turnausjohtajakaudelta 1970-luvulta l\u00e4htien klubi on haalinut per\u00e4ti 125 SM-tason mitalia ja saanut kaksi kertaa nimens\u00e4 joukkuepikashakin kiertopalkintoon, H\u00f6rhammerin samovaariin. Shakkikerhojen v\u00e4ki voi kiitt\u00e4\u00e4 monessa sit\u00e4, ett\u00e4 sen keskuudessa vaikuttaa Palamaan kaltainen veteraani, joka on uhrannut l\u00e4hes kaiken aikansa harrastuksemme puolesta.<\/p>\n<p>Kirjoittanut 27.2.2012 <strong>Petri Saharinen<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>[Petri Saharisen tekem\u00e4 haastattelu julkaistu Suomen Shakissa 2012] Suomen vanhinta shakkikerhoa, 125-vuotiasta Helsingin Shakkiklubia, johtaa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n vanhin puheenjohtaja, 83-vuotias Pekka Palamaa. Klubin juhlavuonna kysyimme h\u00e4nen ajatuksiaan ja n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n suomalaisesta shakkiel\u00e4m\u00e4st\u00e4, jota h\u00e4n on seurannut shakkikansan kaapin p\u00e4\u00e4lt\u00e4 puolen vuosisadan ajan. Puu-K\u00e4pyl\u00e4n pehtoori L\u00e4hdimme Pekka Palamaan kanssa haastattelulounaalle h\u00e4nen kotinsa luota Osmontielt\u00e4, aivan K\u00e4pyl\u00e4n syd\u00e4mest\u00e4. Puu-K\u00e4pyl\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[20,17,54],"tags":[],"class_list":["post-3470","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-hsk","category-pekka-palamaa","category-petri-saharinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.helsinginshakkiklubi.fi\/wp3\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3470","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.helsinginshakkiklubi.fi\/wp3\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.helsinginshakkiklubi.fi\/wp3\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.helsinginshakkiklubi.fi\/wp3\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.helsinginshakkiklubi.fi\/wp3\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3470"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.helsinginshakkiklubi.fi\/wp3\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3470\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3474,"href":"https:\/\/www.helsinginshakkiklubi.fi\/wp3\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3470\/revisions\/3474"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.helsinginshakkiklubi.fi\/wp3\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3470"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.helsinginshakkiklubi.fi\/wp3\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3470"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.helsinginshakkiklubi.fi\/wp3\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3470"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}